Новини освіти і науки:

G+

Тлумачний словник
Авто
Автоматизація
Архітектура
Астрономія
Аудит
Біологія
Будівництво
Бухгалтерія
Винахідництво
Виробництво
Військова справа
Генетика
Географія
Геологія
Господарство
Держава
Дім
Екологія
Економетрика
Економіка
Електроніка
Журналістика та ЗМІ
Зв'язок
Іноземні мови
Інформатика
Історія
Комп'ютери
Креслення
Кулінарія
Культура
Лексикологія
Література
Логіка
Маркетинг
Математика
Машинобудування
Медицина
Менеджмент
Метали і Зварювання
Механіка
Мистецтво
Музика
Населення
Освіта
Охорона безпеки життя
Охорона Праці
Педагогіка
Політика
Право
Програмування
Промисловість
Психологія
Радіо
Регилия
Соціологія
Спорт
Стандартизація
Технології
Торгівля
Туризм
Фізика
Фізіологія
Філософія
Фінанси
Хімія
Юриспунденкция

UUSROMANTIIKKA

· Lyyrikän valta-asema eeppisiin lajeihin verrattuna.

· Korostunut mielenkiinto yksilön sisäiseen maailmaan.

· Mytologian ja kansanrunoden aiheiden runsas käyttö.

· Kääntyminen tavanomaisesta poikkeuksilliseen.

· Pyrkimys monumentaalisiin hahmoihin, jotka sisältävät elämän filosofisen ylistyksen.

· Eheys(целостность), kokonaisuus, symboleja.

E.Leino, L.Onerva, J.Linnankoski.

Sivu 5

Kriittisen realismin menetelmä on – analyysi

Uusromantiikkojen menetelmä – synteesi

Elämän suurten viivojen kuvaaminen

Etsivät positiivista ihannetta – kansanruboudesta

Kalevala –matkoja (Karjalaan ja Viena-matkoja)

Karelianismi

Ajatus nyky-yhteiskunnan rappiosta, arvojen vararikosta. Suomen kriisi on osa maailman kriisia.

=Liikettä puolitiehen

(näkivät ristiriidat, mutta eivät osallistuneet käytännön työhön)

Tähtäilivät humanismiin.

Sivu 6

Eino Leino

(Armas Eino Leopold Lönnbohm)

1878-1926

Perheen 9 (nuorin) lapsi

Harrasti kieliä

Hämeenlinnan lukiossa kirjoitti Käki-lehteen

Käänsi ruotsista Kuningas Fjalar-runon, se julkaistiin

1896 – 1. Kokoelma (Helsingissä)

Jornalisti

Kirjallisuuden arvostelija ja teoreetikko

30 runokirjaa

20 näytelmää

Noin 20 romaaneja ja novelleja

1926 Elämäni kuvakirja

Ristiriitainen nero

Emotionaaliset vastavirrat ovat hänen runoutensa olemus

Paljon valoa, uskoa onneen, romanttisia haaveita – varhaisrunous

Rakkaudesta, luonnosta

Hymni kauniille maalle

1896 – 1. Kokoelma – Maaliiskuunlauluja

Selkeä kuvailmaisu

Luontosanasto

sivu 7

1897 - teki Karjala-matkan

antiteesi yhteiskunta-luonto (kääpiöidenmaa)

Terlie, luonto - runo

Draama "Lemminkäisen äiti"

"Tuohelan joutsen"

näytelmiä

1900 - "Sotavalosta"

1905 - "Väinämöisen kosinta"

Kalevalaisen runoiden levittäjä teki kuunnelmia "Kalevalan näyttömöllä" sarja

uuskalevalainen tyyli

- ajanmuuttummisen tajuaminen

"Hiihtajan virsiä"

"Graniitti" - runo vartaa kansanvoimaa kiveen

1902 - "Kangastuksia" - kokoelma

1903 - Helkavirsiä

1905 - Talvi-yö

maailmankärsimysten esilletuominen päähahmo tuhoon tuomittu

murheellisia symbolisiä kuvauksia (suomi = hautausmaa)

Linnulle kirkkomaalla

1905-07 - Suomen Suurlakkko aika tuntuu kaaokselta "Sekasorto"

sivu 8

hänen kannanottonsa oli humanistinen traaginen optimisti

satiirinen runo - "Erinomainen maa" (Suomi - maa, jossa on kaikki merin kurin).

1905-11 - kuusi näytelmää "Naamioita"

Sosiaalista proosaa- tuomitsee porvarillisuutta romaani "Olli Suurpää" - 1906

1906 - Tuomas vitikkaa jaana Röntty

yhteiskunnallista kritiikkiä

1909 - Pentti Pääkkönen

1911 - maan parhaita

Pentti on ylliihminen, hän valloitti aseman yhteiskunnassa vääryydellä mutta ei ole lapsia (ei ole tulevaisuutta)

ihmiskunta on kamalan pikkumainen

Akkola - kirjailija, Koitähti - nuori runoilija

Sarja - 1911 - 1913

Työn orja

Rohan orja

Naisen orja

Onnen orja

1914 - romaani "Mesikämmen", "Pankkiherroja"

entisestä metsähaltijasta tuli orja, joka kapinoi ja verellä saa vapauden

sivu 9

haaveet ja inhimillisesta yhteiskunnasta

1917 Vapauven virsi

1920 Maailmanpalo

käänsi Runeperin runoutta 6. heinakuuta - Eino Leinon päivä.

sivu 10

Hilja Onerva Lehtinen

L. Onerva

1882-1917

Leinon ystävä

opiskeli kieliä

teki paljon ulkomaamatkoja (usein Ranskaan)

esiintyi suomentajana ja ranskan kielea opettajan, kirjallisuuden ja teatterin arvostelijana

= vapaa kirjailija

1904 - 1. runokirja - Sekasointuja

ei ole kansallista pohjaa kuten Leinolla esim. vaistojan ja aistien runoutta

Dekadenssiin vaikutus hänen runouteensa on joskus yliarvioitu

Varhaisessa tuotannossa ei ole optimistista kautta alkoi pessimistina

maailmasta puuttuu sopusointu, maailma on kohtia jaettu valooisa (itsetyytyväiset optemistit) ja hämärä varjoa (onervan henkilöt)

auringonlaskun, illan sävyt

- Lauluja yössä - kokoelma

koko maailman tuska runa "Spleen" masennuksen kuva paljon aistimuksia

sivu 11

haavetta tulevasta maailmasta keskellä on kapinoiva, tuhon tumittu, henkilö, mutta moraalisesti kestävä

Marttyyri - runo

tunteiden toistelua

pako yksinäisyydestä

toivo löytää ihmissolidarisuutta

runo - "Ken olen?" Elämän polku näyttää epämääräseiltä

"En mä pelkää"

Elämän ehtymättömyyden aika

"Kauk... kevät " - runo

1910 - luvulla - paljon humanistisia runoja

"Korven lapsi"

abstraktista humanismia

"Yksia jäänyt"

1916 Liseilauluja - kokoelma

syksyn, talven hämärät sävyt

lauluja väsymyksestä ja surusta

Tulevan myrskyn odotasta - "Kansan varjeteessa" - runo

1923- kokoelma "Sielujen taistelua" kansallissodan päätyttyä

kuka oli syyllinen tähän draamaan ?

sivu 12

- Uhrivalmiusroaantiikka

Äänet syvyydessä

vangittu kotkan-poikanen

Ihmisjoojat

Kilparatsastus

Elämän pettymys novelleissa

naisten kevaaja, naisten ongelmien tulkitsija

"Itsenöinen naine" - noveli

kaiken saanett? elämässä menestynyt

Tapaa toisen naisen - Kuka heistä on onnellisempi (kuin Agneksessa)

"Onni" - päähahmo - mies

Johannes Linnankoski (Vihtori Peltonen)

1869 - 1913

valmistui opettajaksi Jyväskylässä

muutti Porvooseen

1903-Ikuinen taistelu

1905-Laulu tulipunaisesta kukasta (uusromanttinen teos)

1905- Taistelu heikkilän talosta

1908 - Pakolaiset

Laulu tulipunaisesta kukasta

limestyi erillisenä lukuina lehdissä

Оля Веселова 13-14

15-16

Sananlaskuja, puheparsia – kansanomaisuutta. Luonnon elollistamista, runsaasti epiteetteja, kuvannollisuus neitojen nimissä.

Sielujen taistelu

Anna meneenaimisiin varakkan kanssa ja hylkää rakastamansa Matin, joka lähtee vaeltamaan. Heitllä syntyy poika. Annan mies juopottelee, lyö vaimonsa. Myöhemmin vaimo lyö miestään piiskalla. Talous on epäkunnossa. Anna yllättäen kuolee. Matti palaa paikkakuntaan, vaatii tutkimista, että ruumis nostetaan haudasta, selvitetään, että Anna oli murhattu. Poika ottaa Matin taloonsa rengiksi.

Anna on Niskavuoren emännän edeltäjä, voimakasluonteinen nainen.

Pakolaiset – dramaattisin romaani.

Kuvaa ihmisten sisäistä taistelua, sielun liikkeittä. Iäkäs talonpoika Juha Vuotela nai nuoremman naisen, joka odotta toisen miehen lasta. Anttaa anteeksi, lähtevät paikkakunnalta, aloittavat uuden elämän. Psykoloinen kuvaus.

Uusrealismi

Suomalainen itsekritiikki

Maju Lassila

Algot Untola, Algot Tietäväinen, J.I. Vatanen, Ilmari Rantamala.

1868 – 1918

Maju Lassilan nimellä kirjoitti vain humoristisia teoksia.

Päätti kansankoulun => Jyväskylän lyseo

Luki ahneesti – itseopiskelua Pääsi Sortavalan opettajaseminaariin, valmistui opettajaksi, opiskeli kieliä.

1898 – 1904 – oli Pietarissa, erään liikken tehtävissä, kiinnostui sosiaalipoliitisesta elämästä. Tutki työläisten asemaa. Ensin – Vanhojen suomalaisten kannattaja, sitten loittoni heistä.

1909 – alkaa kirjoittaa, kirjoitti lähes 40 teosta. Tuli kirjallisuuteen jo kypsänä miehenä.

1916 – Porvarikirjeeni –julkaisti. Porvarillinen yhteiskunta on henkisesti rappeutunut.

1917 – työväen puolistaja, aktiivinen tekijä. Osallistui suomen vallankumoukseen. Hänet vangittiin, tuomittiin kuolemaan, ammuttiin jälkiselvityksen jälkeen.

17.

1909 – Harhama (Rantamala)

1913 – Vatasen nimellä – Avuttomia (Lentolehtonen)

Harhama. Kurjaliston elämää

Poliitistä

Pyrkii ratkamaan kaikki sosialisesti, uskonnolliset ja esteettiset ongelmat. Vaikea tyyliitään. Hyvän ja pahan taistelu. Paljon symboleja, jopa mystiikkaa.

1911 – Tulitikkuja lainaamassa (Elämän ihmeellisyys)

1911 – Pirttipohjalaiset

1915 – Liikaviisas

1916 – Kuolleista herännyt

Niille on yhteistä alaliini

Kerronta rakentuu seikkailuihin

Ihmisten yksityisarvostus, pikkuporvarisuus.

Aikansa lapsia

Ovat omaksuneet pikkuporvallismoraalin ja toiminet sen lakien mukaan.

Tulitikkuja lainaamassa

Liperin asukkaat ovat eristyneitä muista maailmasta

Pieniomistajia, talollisia, koko heidän elämänsä on sidottu omaisuuteensa.

Varakkuus määrää suhtautumisten ihmisten ja eläinten maailma on yhdistetty. Lehmä on pyhäin eläin.

Laskelmointi kaikessa.

Ihmissuhteet ovat ilman lämpöä, toveruutta, laskelmointi on tehnyt heidät saidoiksi, niukoiksi.

Henkilöitä on kuvattu vain puheessa, eikä työssä, mutta he eivät laiskailijoita.

Ei ole maisemankuvauksia. Luonto on hahmoille vain aineellista hyötyä.

Pirttipohjalaiset

Pirttipohjala tärkein laitos – oikeuslaitos.

Pidonen ja Jumpanen

Paikkakunnalle tulee karhu.

Karhujahti

Köyhyys on kaikilla Pirtinpohjalassa

Henkilöt ovat toinen toisensa näköinen

Pirhonen on ahkera.

19-20

Maria Jotuni

Maria Kustaava Haggren

(1880 – 1943)

Kumoristisia novelleja, komedioita, tragedioita, aforismeja, yksi romaani.

Kokoelma Suhteita – 1905, Rakkautta 1907, Arkielämää – 1909, Kun on tuntunut – 1913, Mielen kylkiluu – 1914, Kultainen vasikka – 1918, Tohvelisankarin rouva – 1924.

Porvarillinen pikkukaupunki virkamies porvareista, käsityöläistä, kaupungin pieneläjiä.

Rakkaus, avioliitto, suhteita miehen ja naisen väkiltä.

Avioliitto on kaupanteko taikka kompromissi naiset alistavat tunteet rahalle, ajavat aineellista etua.

Pikkusielu----- itsekkyyttä, mutta kirjailija suhtauttuu hahmoihinsa ymmäryksellä sosiaalisia ja moraalisia ongelmia.

Suuri osa novelleista on dialogeja, jotka lähestyvät monologia, koska tietämme kaiken vain yhdestä puhejasta.

Otsikko – rakkaudesta

Sisältö – rakkauden puuttesta

Novelli Arkielämää

Välirengas uusromantikan ja realismin väkellä. Nymän----- lähtee väeltämään. Kulkurityyppi kuvataan yksi päivä.

Mielen kyylikki – novelli

Nainen nai miehen, vie altarille, vaikka nainen on luottu miehestä ja miehen pitäisi johtaa.

Miehet ovat selkärangattomia raha päättää.

Otsikko ei vasta sisältöä.

Kultainen vasikka

Raha, josta kilpaillaan.

I maailman sotan kiinoittelija.

Tohvelisankarin rouva

Konflikti rakentuu

Mies on selkärangatan

Julia ja Adolf, Adolfin tytär ja Vejo

Suhteet ovat sekaisin

Vejo rakastaa Viian ja Julian

Rakkaus ei ole romantiikka

Romaani tuli subjektiviseksi (tajunta ja alitajunta), eeppistä toimintaa, psykologisuus

Sosialinen tausta joskus jäi toisarvoiseksi

Naturalismi yhdistyy komikkaan.

21-22

Ilmari Kianto

(os. Kolomneus)

(1874 – 1970)

Harrasti venäjän kieltä

Pappissukua

1901 – 1903 – opiskeli Venäjällä, toimi opettajana Kajaanissa.

1912 – muutti Suomussalmeen

Aloitti romanttisena lyyrikkana

Runo Suomussalmi – synkkä kuva korpesta

On julkkaisut noin 50 teosta

Monet ovat elämänkerralisia, henkolökohtaisia ajatuksia, luki länsimaista ja venäläistä kirjalisuutta (E. Jola – naturalismi)

Romaani Punainen viiva

Korppiasukkaita – yleinen äänioikeuson saavutettu.

1907 – ensimmäiset vaalit. Sosialistit levittävät omaa ajattelutapansa. K. kuvasi Suomen äärimmäistä kurjuutta.

Ihmiset taistelevat nälkää vastaan ja kärsivat tappion. Valtio ei muista heitä- kurjuus – haaveiden synty, naiivinen usko, että punainen punainen viiva on pelastus.

Henkilöt näyttävät vanhoitta, mutta ovat alle 40. He eivät pyri parantamaan tilannettaan, ovat kyllästyneet tähän elämään, uskovat sen paranevan, jos he osallisruivat vaaleihin.

Kuvaus on naturaliistisa, paljon symbolikkaa (talon torakat pitävät neuvotteluja).

Luonto on kuvattu synkäksi. Luonto perii voiton, karhu murtaa topin, lapsi kuolee outoon sairaureen.

Punainen viiva – veriviiva. Topin kaulalle verellä vedetty viiva.

Idealisointi korvaen mahdista; ihmisten osasta sosiaalikritiikki Topin ja Riitan suhteen, jotka ovat välinpitämättömiä.

Ryysyrannan Joseppi 1924

Kurja, likainen elämä, primitiivinen henkilö, naturalisia kuvia, laiska, saamaton mies määrittele oman statuksen – ei milloinkaan ylene herrojen tasalle.

23-26

Joel Lehtonen (1881-1934)

Aloitti romaantikona. Kirjoitti paljon lyriikkaa ja proosaa.

1)Kerran kesällä 1917, 2)Kuolleet omenapuut 1918, 3)Putkinotko 1919 kuuluvat uusrealismiin.

1) Aapeli – Savonlinna; päähenkilö – nuori mies.

Lehtosen kotiseutu, ihana luonto.

2) Sama Aapeli ja Juutas ”Kakrinäinen Herra Aapeli” on istuttanut omenapuita. Kakrinäinen haitaa niitä. 15-vuotiaat puut kuolevat syksyllä koviin pakkasiin. Aapeli kärsii, Käkrinäinen – laiska, saamaton, ei pyysty haitamaan tehtäviään.

3) Käriäisen iso perhe. Putkinoton kartano. Naturalistisia kuvauksia. Yksi päivä – aamusta iltaan (romaanin aia supistuu). Ei ole tapahtumia, viinahommia. Uvauksessa on paljon kiännöstä, paljon auniita maisemia. Ihana kesäluonto. Juuretonta elämää. + haaste herroille.

Franz Eemil Sillanpää (1888-1964)

Realisti, biologista uvausta. Päähenilöt: pieniä omistajia, köyhiä. Keskuinen aihe – talonpoikien köyhtyminen. Kosminen, biologinen ja historiallinen aika. Humanisti ja pasifisti. Suhtautuu kriittisesti kirkkoon. Verrataan Ahoon, Järnefeltiin. Köyhiä ja varakkaita.

Käsitys – perusihminen (joskus lapsi, koska se ei ole vielä kokenut maaolman vaikutusta).

Ensimmäinen romaani 1911 – Elämä ja aurinko (kylä, maaseutu; elämänkerrallista, omia kokemuksia lyseovuosistaan; lyyrisyys maisemien kuvauksessa). Elämä on kaikkialla luonnossa, joskus liian paljon biologisuutta.

1) Hurskas kurjuus 1919 Romaani Suomen luokkasodasta – ajankohtainen. Päähenkilö – Juha Toivola vetäytyi sisällissodan tapahtumiin ihan sattumalta ja alkoi uskoa vallankumoukseen, oli traagisesti murhattu.

2) Hiltu ja Ragnar 1923 Hiltu ja Juhan tytär työskentelee piikana

3) Nuorena nukkunut 1931 Traaginen kohtalo. Avulias hyväsydäminen nainen.

1939 – Nobel-palkinto Sanottiin, että palkittiin ehkä enemmän Suomea kuin Sillanpää.

Psykologinen näkökulma henkilöihin.

4) Miehen tie 1932 Paavo Ahrola – menestyvä talonpoika solmi avioliiton varakkaan tytön kanssa. Vaimo kuoli, puhkeutuu edellinen rakkaus. Rakkaus on luonnon kutsu, sille ei mahda mitään.

5) Ihmisiä suviyössä Kuolema – lapsen synty ovat lähellä. Ihmiset myötäelävät luonnon ilmiötä. Novelleja äitiydestä, mutta etupäässä maalaisproosa.

Tulenkantajat – liike

1924 – Nuoren voiman liitto

Oma ohjelma: elämä on pyhä, raastamme elämää, taide on pyhä ja palvelemme sitä. Elämän tarkoitus on elämn jatuminen, ainoa päämäärämme on hengen vapaus. Olkaa oma itsenne, tunnustakaa elämää! Hyvin abstraktinen ohjelma. Ryhmään kuului Olavi Paavolaina, Katri Vala, Mika Waltari... suuri osa heistä oli runoilijoita; harrastivat ruotsin modermismia, saksalaisen ekspressionismia ja ranskan inpressionismia, eksoottisia maita seä ns koneromantiikkaa. Ajassa heitä kiinnosti vain uutta, he olivat urbaaneja.

Sivu 27

Karin Hice Wadenström

1901-1944

Katri Vala

1924 Kaukainen puutarha harrastaa jälkiimpressionismia,

1926 Sininen ovi tanssitaidetta, maalaustaidetta

Runo ”Kukkiva maa”

Musta akordi

Tähtinen serenaadi

Sinipunainen fantasia

Pajon viittauksia musiikkiin

Vertauksia

Vapaata mittaa

Huudahduksia, kysymyksiä, toistuvia sanoja: ihana, huomaava, valon, tuoksun aistimukset, onni, ilo, suru

Yrittää tavoittaa nykyisyyttä

1930 – maan laiturilla

Viimeiselle – ihmiskunnan viimeisen edustajan kuolema

1931- Hiilet – taitelijayhtymä (J.Pennanen)

Vasemmistolainen

Suursuomen ja saksalaistamisen tuomitseminen

Sivu 28

1934 – Paluu Kuvauksia porvarillisesta elämästä

Syntymättömille – häpeää syntymättömän lapsen edes tätä maailmaa

Maan pakolaiset

Runo Silta

Joutui maanpakoon Ruotsiin vasemmistolaisuudesta, miehensä vangittiin, poika sairastui

1942 Pesäpuu pulaa- pääaihe – pelastakaa maailma tuhotta

Runo ”Samarialainen” –traaginen tunnelma

Liittyi Kiila-ryhmään

29-30

Pentti Haanpää

1905 – 1955

Kansakoulu + itseopiskelu

Kertomuskokoelmia: Maailmantietä pitkin, Kolmen torapään tarina, Kenttä ja kasarmi, Hota-Leenan poika.

Henkilöitä: maanviljelijat, työläiset, jätkät, usein ristiriidassa yhteiskunnan kanssa.

Talonpoikais- ja sotalais (myöhemmin sotaa vastaisia) kuvauksia.

1930-1940-alku – Noitaympyrä, Isännät ja isäntien varjot.

Sodanjälkeiset vuodet – Yhdeksän miehen saappaat, Jauhot, Atomintutkija.

Kenttä ja kasarmi

Kuvaa armeijan paheita, keppikuria, suhteita sotilas - upseeri.

Kolmen Torapään tarina

Rikastumista ja köyhymistä.

Ei ole vielä sosiaallista kriitikkia, kaikki tapahtuu sattumalta.

Noitaympyrä – ei ollut julkaistu ajoissa, vasta kirjailijan kuoleman jälkeen.

Noitaympyrä = porvarillinen yhteiskunta

Ihmistä ei arvosteta, käytetään. Talouspula, työttömyys. Mies ei löydä paikkaa, yhteiskunnasta ulospääsy ei näy. Päähenkilö lähtee Neuvostoliittoon. Pääarvo on vapaus.

Historiallinen kertomus Perttu-nimisestä miehestä ja eräästä kapinasta

Kapina kärsi tappion, koska kapinalliset olivat sekavaa laumaa.

Tie vanha talonpoika ja virkailija tapaavat tiellä. Talonpoika lähtee tyttärensä luo kaupunkiin. Majoreetti-periaate. Jos vanhemmat kuolee, maan perii vanhin poika.

Hullu ja hevonen

Nuorempi poika rinnastetaan ihmisen ja hevosen työtä. Vanhin veli käyttää sitä työvoimana.

Lukko Teeriahon ovella

Antti Teeri – päähahmo – on ollut hyvä isäntä, suojeluskunnassa, palvitellut isänmaata. Nyt hänellä ei ole varaa, panee oven tueksi suojeluskunnan pyssyn.

«Tiedostamisen ilo» Punalippu 75, № 2;

E. Karhu Punalippu 86, № 1 «Pentti Haanpää ja hänen arvostelijansa».

31.

1953 – Vääpeli sodan tapaus

Vääpeli on yksi armeijan sadisteja.

Se murhataan, mutta tämä ei muuta nyleistä tilannetta armeijassa.

Kirjeitä ”Kahdesta sodasta”

Talvisota. Henkilökohtaisia kokemuksia ja havantoja.

1945 – 1. suom kirjallisuuden suuri romaani

Yhdeksän miehen saappaat (1 nimi – 7 miehen saappaat)

Omituinen rakenteitaan. 9 miehen tarinaa, jotka on yhdistetty samalla saapasparilla.

Soda tarmilee ihmisia

Aapelin metsäsota – Aapeli on piilossa metsässä sodan aikana

Menee etsimään muita hänen laisiaan karkureita.

1950 – Atomitutkija (Fulmakin tapaus)

Hyvä tyyli, välittää kielen kansanormaisuuden ......

1936 – Kiila julkaistiin kirjailisuuslehti

Päämäärä – yhteiskunnallinen protesti

Nojautuivat työväkeen katsoivat

Mailmaa tyväen silmin, tukivat työväenliikettä, järjestivät iltamia, esiintyivät niissä ja kirjoittivat työväkilehtiin

Kirjallisuus politisoituu, reagoivat kaikkiin tapahtumiin.

Olivat Neuvostoliiton ystäviä (siitä Suomessa ne julistettiin maanpetturrksi ja vangittiin)

Turtiainen 1904 – 1980

Valmistui hammasteknikaksi, sitten tuli lehtimieheksi – tapaaksi kirjailijaksi.

1936 – Muutos

Yksinkertainen kieli;

Kirjailija – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Henkilöitä – kansallisia, työläisiä,

Оля веселова 33-34

???Маша мягеляйнен 35-36

Hella Wuolijoen poliittinen salonkki tuki aneellisesti kirjailijoita, antoi turvapaikan non-grata henkilöille.
Kirjallisuudessa käsitteli ensin vain virolaisille tuttuja aiheita. 1911-näytelmä ”Talon lapset”, melko poliittinen, Viron aiheista
1930-luvulla: Ministeri ja komunisti-1931, Palava maa(1932), Koidulla, Niskavuoren naiset, Laki ja järjestys(33), Niskavuoren leipä(38).
Käytti peitenimea, koska muuten teoksiaan olisi ollut vaikeata julkaistaa.
Kronologia:1.Niskavuoren emäntä,2.Niskavuoren naiset,3. Niskavuoren leipä, 4. Entäs nyt, Niskavuori?,5. Niskavuoren Heta.
Tämä kokoelma teki hänet kuuluisaksi. Näytelmät on kännetty moniin kieliin. Wuolijoen tuotannossa erityisen merkillepantavaa ovat vahvat naishahmot. Naishahmot ovat keskeisia. Hahmot ovat uskottavia, varmanpiirteisiä. Miehet ovat heikompia.
Perinteistä maalaismiljöötä kuvaavan Niskavuori-sarjan esikuvana on ollut Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauhon Vuolijoen kartano.
Niskavuoren nuori emäntä. Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä kertoo rahasta, vallasta, kunniasta ja toisaalta salatuista intohimoista, vahvoista naisista ja miehistä, joiden edestä naiset pitävät pystyssä miten raskasta kulissia hyvänsä.
Loviisa Saaroisista + Juhani Niskavuori, suurtilan isäntä
piika Malviina.
renki Martti
Niskavuoren vanha emäntä,Niskavuoren Heta, Niskavuoren Antti Niskavuoren Kustava,Loviisan isä, Saaroisten isäntä, Roope-setä, Juhanin puhemies .
Laviisa-Niskavuori on minun kohtalo.Antaa kohtalon vastaan.Loviisan poika Aarne rakastui nuoreen opettajaan Ilonaan.Loviisa on vastaan. Ne ovat erilaisia ihmistyyppeja. Loviisan ja Ilonan välillä synty kuitenkin arka ymmärryys, koska Ilona on uskoltanut siitä, mitä Loviisa ei uskaltanut aikoinaan. Ja siinä kateellinen Ilonalle. Ilonan on aika lähteä. Aarnr on heikko, ei voi lähteä mukanaan,mutta sitten suostuu ja lahtee. Loviisa kuitenkin lepyy he ovat jo oven suussa.
Niskavuoren leipä. Ilona ja Aarne palaavat Niskavuorelle koska Aarne ei viihtynyt muualla maaseutuihmisena.
Entäs nyt, Niskavuori? Ilona elää yksin Niskavuorelle
Niskavuoren Heta. Vanha piika tulee raskkaaksi eräästä rikkaasta miehestä, joutuu menemään naimisiin köyhän kanssa peittääkseen häpeän.sisäinen taistelu.
Taitava ja tehokas juoni ristiriidat ja konfliktit ovat kärjistettyjä..dramaattiseja tilanteita, voimakas elämänläheisyys.henkilöt ovat uskottavia,vankkapiirteisia.

<== попередня сторінка	\|	наступна сторінка ==>
Список РЕКОМЕНДОВАНої ЛІТЕРАТУРи	\|

Не знайшли потрібну інформацію? Скористайтесь пошуком google:

Генерація сторінки за: 0.042 сек.